Suomen kielen taidon voi osoittaa jollakin seuraavista tavoista:
Perusopetus, toisen asteen opetus ja korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot
- Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä
o Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
o Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi.
o Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
o Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
o Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
o Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.
- Etäkoulu Kulkurin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A)
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä suoritettu arvosanalla laudatur (L)
Kansainväliset ylioppilastutkinnot
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:
-
- IB-tutkinnon A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2 tai B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5.
- EB-tutkinnon suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosana 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosana 5.00) tai suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00.
- Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnon suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4) tai suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8.
Kielitutkinnot ja -kokeet
- Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettuna hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
- Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.
- Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
- Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.
Korkeakouluopinnot
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:
- Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
- Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
- Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.
- Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.
Ruotsin kielen taidon voi osoittaa jollakin seuraavista tavoista:
Perusopetus, toisen asteen opetus ja korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot
- Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu ruotsin kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ruotsin kieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä:
o Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on ruotsi
o Ruotsiksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ruotsin kieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
o Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu ruotsin kielellä.
o Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu ruotsin kielellä
o Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu ruotsin kielellä.
o Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on ruotsi.
- Nomadskolanin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot ruotsin kielestä hyväksytysti suoritettu
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe ruotsin kielessä tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A)
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe ruotsin kielessä suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
- Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe ruotsin kielessä suoritettu arvosanalla laudatur (L)
Kansainväliset ylioppilastutkinnot
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:
- IB-tutkinnon A-tason, A1-tason tai A2-tason ruotsin kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2 tai B-tason ruotsin kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5.
- EB-tutkinnon ruotsi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosana 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosana 5.00) tai ruotsi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00.
- RP- tai DIA-tutkinnossa ruotsin kielen kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (vähintään arvosana 4).
Kielitutkinnot ja -kokeet
- Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettuna hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
- Valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot ruotsin kielessä suoritettu vähintään taitotasolla hyvä.
- Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
- TISUS-koe (Test i svenska för universitetsstudier), kaikki osa-alueet hyväksytysti suoritettu.
- Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan ruotsin kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.
Korkeakouluopinnot
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:
- Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa ruotsiksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
- Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu ruotsin kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
- Korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte ruotsiksi.
- Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe ruotsin kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.
Hakija, joka hakee Helsingin yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelmaan (opetus suomeksi) voi osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Jos hakija hakee Helsingin yliopiston hammaslääketieteen hakukohteen lisäksi johonkin muuhun hammaslääketieteen hakukohteeseen, hänen tulee osoittaa suomen kielen taitonsa jollakin yllä kuvatuista suomen kielitaidon osoittamisen tavoista.
Hakija, joka hakee Helsingin yliopiston eläinlääketieteen koulutusohjelmaan, voi osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Jos hakija hakee Helsingin yliopiston eläinlääketieteen hakukohteen lisäksi johonkin hammaslääketieteen tai lääketieteen hakukohteeseen, hänen tulee osoittaa hakukohteen edellyttämä kielitaito.
Helsingin yliopiston lääketieteen ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen opintolinjan opetuksesta iso osa, noin 30 %, annetaan ruotsin kielellä koko opiskeluaikana. Muu opetus annetaan ensisijaisesti suomen kielellä. Suomen kielen taitoa tarvitaan potilaskontaktien vuoksi. Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijan on osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla. Keskustelut pienryhmissä käydään ruotsinkielisessä opetuksessa ruotsiksi.